maanantai 22. huhtikuuta 2013

Rennosti kesää kohden

Loma-ahdistusta
Kuulin erään naisen miettivän ahdistuksella tulevaa kesää. Hän oli aloittanut vuoden vaihteen tienoilla maltillisen ja fiksun laihduttamisen ja pelkäsi kesäloman aikana tuhoavansa saadun työn tulokset. Laihduttaminen perustui säännölliseen ateriarytmiin, riittäviin annoskokoihin, kasvisten lisäämiseen ja ennen kaikkea ajatusmallin muuttamisesta kuuriluontoisesta diettaamisesta pysyväksi elämäntavaksi, jonka myötä paino laskisi vuoden aikana tavoitelukemiin.


Kuva: Syömishäiriöklinikka /Bildbolaget Du&Vi
Perusasiat olivat siis kunnossa, arki rullasi hyvin ja nainen vaikutti tyytyväiseltä. Kuitenkin hänen takaraivossaan jylläsi pelko paluusta vanhoihin tapoihin ja elämäntaparemontin jäädyttämisestä.

Ahdistusta helpottamaan
Tsemppasin häntä. Ehdotin että hän pitäisi ensimmäisen lomaviikon hölläilynä rutiineista, esim. nukkuisi pidempään, liikkuisi ja söisi sään ja fiiliksen mukaan ilman ajatusta “näin pitäisi” ja  palaisi sitten loppuloman ajaksi takaisin säännölliseen rytmiin syömisten ja liikkumisten osalta. Jo ajatuksen tasolla lupa ottaa rennommin antaa mielelle kaivattua taukoa työhön ja arkielämään liittyvistä tarkoista rutiineista, vaikka käytännön tasolla muutokset ikään kuin vahingossa jatkuisivatkin. Itse asiassa hyvät elämäntapamuutokset ovat juuri sellaisia, joita voi noudattaa olotilasta ja tilanteesta riippumatta.  Lomakausi on hyvä paikka kokeilla muutosten kestävyyttä ja saada onnistumisen kokemuksia jatkoa ajatellen.
Kuva: Syömishäiriöklinikka /Bildbolaget Du&Vi

Kuvat: Syömishäiriöklinikka /Bildbolaget Du&Vi

Kausiluontoinen vaihtelu saa näkyä
Ateriarytmi, riittävät ruokamäärät ja kasvisten käyttö sopivat mihin vuodenaikaan tai ajankohtaan tahansa. Tällöin esimerkiksi kesäiset grillaukset, jäätelönsyönnit ja terassisiiderit mahtuvat joukkoon kohtuumäärissä myös ilman, että kokonaisuus kärsii.

Esimerkiksi grilliruokaa voi koota lautasmallin mukaan, perusmakkaran vaihtoehdoksi sopivat hyvin sienet tai kana-kasvisvartaat, jäätelöistä voi arkikäyttöön valita keveämpiä vaihtoehtoja (enkä tarkoita light-tuotteita), esimerkiksi isoimman tuutin sijaan perustuutti, tai syödä tötterön välipalaksi torilla. Naposteluun mansikoita ja siiderin kaveriksi vesilasi. Vaihtoehtoja löytyy.

Ja koska kesä ja kesäloma on lyhyt ajanjakso vuodesta, suhtautuminen joustavammin omiin tavoitteisiin vähentää myös lomastressiä. Sanonta “Ei väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, vaan mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä” on käyttökelpoinen myös tässä kohtaa. Syömisissä saa tapahtua kausiluontoisia vaihteluita. Arjen valinnat ratkaisevat loppupeleissä enemmän kuin satunnaiset juhlapyhät tai lomapäivät, toki on maltettava palata arkeen.

Kesää kohti rennommin mielin
Nainen vaikutti keskustelun lopuksi hieman tyynemmältä. Toivon hänen ja muidenkin elämäntaparemonttia aloittaneen muistavan kyseessä olevan elämänmittainen projekti, jonka lopputulokset saavat joustaa ja liikkua - aivan kuten elämä itsekin.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Hyvän syömisen ja tasapainoisen arjen ryhmä

Klinikallemme on tullut palautetta tammikuussa käynnistyneestä painonhallintaryhmästämme. Osa positiivista ja tervetulotoivotuksin varustettua, osa ihmettelevää. Syömishäiriöiden hoitoa ja painonhallintaa samassa paikassa on kyseenalaistettu. Jos syömishäiriötä sairastava mielletään automaattisesti alipainoiseksi ja painonhallinta aktiiviseksi laihduttamiseksi, on ristiriita ymmärrettävissä. Näin ei kuitenkaan ajatella meillä.

Kuva: Syömishäiriöklinikka /Ulla Nikula
(PS. Kuvan henkilöt eivät liity asiayhteyteen. :)



Kuvaavampi nimi painonhallintaryhmälle olisi kenties ollut “Hyvän syömisen ryhmä” tai “Tasapainoisen arjen ryhmä”. Ryhmästä kuitenkin tuli painonhallintaryhmä, sillä muilla nimiehdotuksilla olisi ollut suurempi riski siihen, että varsinainen kohderyhmä hukkuu.

Mielekäs ja tasapainoinen arki, keho, mieli ja syöminen ovat kaikkien saavutettavissa, riippumatta lähtötilanteesta. Kaikkien potilaidemme ja asiakkaidemme kanssa sivutaan samoja teemoja: suhtautumista syömiseen ja liikkumiseen, minäkäsitystä, itsetuntoa, elämänhallintaa. Meiltä ei siis saa ohjeita laihdutuskuureihin tai pikadieetteihin, vaan ohjeet pysyviin elämäntapamuutoksiin. Ja ne sopivat kenelle tahansa, koosta riippumatta. 

Hyvä syöminen on painonhallintaa

Laihduttamista laihduttamisen perään
On toisaalta mielenkiintoista ja toisaalta hyvin turhauttavaa seurata viikosta toiseen lehdissä, televisiossa ja ihmisten puheissa laihduttamiseen tai painonhallintaan liittyvää uutisointia ja keskustelua. Tulee vaikutelma, että elämässä tärkeitä tavoitteita ovat ainoastaan painollisesti mitattavat tulokset ja nimenomaan alaspäin menevät lukemat. 


Toki painolla on vaikutusta terveyteen ja elämänlaatuun, ja toki ylipaino on näkyvä ongelma suomalaisten keskuudessa, mutta entä jos tarvetta varsinaiseen painonpudotukseen ei ole tai laihdutusyritykset johtavat vielä huonompaan lopputulokseen? 

Ihmedieetit ja hurjat usean kilon “saavutukset” lyhyellä aikavälillä kun yleensä edustavat terveyden kannalta epäedullisia ratkaisuja syömis- ja liikkumiskäyttäytymisessä... Liian paljon muutoksia liian nopeasti. Kuin pikakelauksella liikuntaa aiemmin harrastamattomasta ultraurheilija tai  2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnan jäsenestä askeettisella kivikaudella eläjä.


Ongelmien ratkaisemista ongelmilla
Ymmärrän ylipainoon liittyvän huolen ja kärsimättömyyden ja halun saavuttaa hallintaa kiireisessä ja epävakaassa maailmassa syömisiä ja liikkumisia tarkkailemalla. Fakta kuitenkin on, ettei paino muutu hetkessä ja että elimistön perustarpeita, kuten vesi, ruoka, lepo, ei voida sivuuttaa ilman seuraamuksia. 


Laihdutushysteria herättää huolta sen pauloihin jääneiden joutumisesta haitalliseen kierteeseen, jossa tiukat paastot ja rääkkiliikkumiset  johtavat syömisenhallinnan ongelmiin ja sitä kautta painonhallinnan ongelmiin. Ongelmien ratkaiseminen niihin johtaneilla syillä eli entistä ankarammilla paasto- ja liikuntakuureilla syventää kierrettä. Kierteen seurauksena voi myös olla mielen sairastuminen, eli syömishäiriö. 

Lopputulos ei ole kummassakaan tapauksessa hyvä.

 

Maalaisjärjellä pärjää pitkälle
Tosiasia on se, että emme voi vaikuttaa suoraan painoon, eikä tarkoitus olekaan, että olisimme juuri tietyn kokoisia ja näköisiä. Voimme kuitenkin vaikuttaa elämäntapoihin, joiden summa paino on. Lisäksi elämäntavat vaikuttavat olennaisesti myös muihin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Jos unirytmi, syömisrytmi ja liikkuminen on pielessä, jos stressi, päihteiden käyttö ja negatiivinen elämänasenne ovat osa arkipäivää, ei voi olettaa olevansa elämänsä parhaimmassa kunnossa. Mutta jos nämä osa-alueet fiksataan kuntoon, voi peilistä hiljalleen näkyä sutjakampi olemus. Korostan sanaa hiljalleen, nimittäin elimistössä tapahtuvat muutokset vievät aikaa, sitä koneistoa vastaan taisteleminen on turhaa. Se mikä on tullut ajan mittaan, lähtee ajan mittaan ja toisinpäin. 


Elimistöään ja itseään kunnioittamalla ja kuuntelemalla saadaan paras lopputulos. Ei itsestään, mutta tekemällä muutoksia, jotka pysyvät ja kestävät arkipäivien haasteet. Vain pitkäkestoisilla ja säännöllisesti toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan pysyviä tuloksia, oli sitten kyse painosta tai talon rakentamisesta. Jo tämän ajatuksen iskostaminen päähän voi auttaa alkuun.

Kuva: Syömishäiriöklinikka /ryhmäterapiahuone
Loppukaneettina muistutettakoon, että ongelmakierteeseen joutunut tai jopa syömishäiriötä sairastava voi olla minkä painoinen tahansa. Itse asiassa se, mitä kyseinen ihminen ajattelee, tuntee ja kokee, näkyy hyvin harvoin päällepäin. Elämänhallinta voi olla sekaisin ja tavoitteet hakusessa painolukemista riippumatta. Näissä asioissa klinikalle tulevia autetaan. Samansuuntaista opastusta toivoisin mediassakin enemmän viljeltävän. Jotta hysterialta säästyttäisiin. Jotta ihmiset voisivat oikeasti paremmin.